Rock-juna

Taajamajuna Tampereelta Poriin. Arvioitu saapumisaika Poriin vähän ennen neljää iltapäivällä. Eipä vaan tämä työpäivä siihen lopu. Vielä myymälään jatkamaan hommia vähäksi aikaa. Mutta sitä ennen läppäri auki, kuulokkeet korville, ja rokki soimaan. AC/DC ”Rock´n Roll Train” Pari vuotta sitten tuossa Ratinassa Angus ja kumppanit pistivät sellaisen rokkishown pystyyn ettei kukaan muu pysty vastaavaan. Melkoista rokkenrollia tämä luottamusmiehen arkikin on.

Aamuvarhaisella tuli jo lähdettyä, päivällä jo nyt pituutta lähes kahdeksan tuntia.Mutta eiköhän mies vielä jaksa, on sen verran mukava tilanne menossa, suuntaviivat selvenivät roimasti päivän tapaamisen seurauksena. PAM:n Tampereen toimistossa tuli käytyä juttelemassa erään myymälän asioista. Tulta päin vaan, ja kova linja päälle, jos saataisiin nämä jatkuvat lisätyön tarjonnan ongelmat heitettyä romukoppaan.

Hyvä ystäväni lähetti viestiä, pyyteli aamulla Ässien ”yhteistyökumppanien sählyvuorolle”. Oikeaa miestä lähestyi, olen usealla juomallani oluella rahoittanut Ässien toimintaa vuosien saatossa. Olisiko tänä vuonna Se Kausi? Periksi ei anneta milloinkaan. On muuten hyvä tunnuslause myös luottamusmiehelle, ei parane luovuttaa vaan painaa päätyyn asti ja pitää pää ylhäällä avojään pommeja silmällä pitäen... Mukava ollut havaita, että puhelimeni on ruvennut kesää lähestyessä soimaan entistä tiheämmin muidenkin kuin lehtimyyjien toimesta. Alkolaiset myyjät haluavat oikeutta itselleen, ja työkavereilleen. Kaikkea ei olla valmiita nielemään. Eikä tarvitsekaan, me luottamustoimitsijat olemme pientä alkolaista myyjää varten.

Karkku. Puolivälissä matkaa suurin piirtein. Kuulokkeissa rupesi soimaan Judas Priestin loistava Breaking The Law. Jotenkin biisin nimestä mieleen tulee...

PAM:n aluepäällikön kanssa tutkimme MaraPlanin suoltamaa epistolaa, siis nimettömänä tässä jutussa esiintyvän myymälän työvuorolistaa. Heti ensimmäisella viikolla tilanne, jossa samalla viikolla taloon tullut teki pitkän iltavuoron, ja useamman vuoden töissä ollut myyjä vain nelituntisen vuoron. Ei työvuorotoiveita, ei viikkotunnit täynnä, ei mitään estettä noudattaa voimassa olevaa Suomen Lakia. Ei mitään selitettävää. EI MITÄÄN MAHDOLLISUUTTA SELITTÄÄ!

Juna odottelee Vammalassa toista junaa. VR voisi joskus joku kehuakin. Mä voin aloittaa. Kuulutus lähdön viivästymisestä tuli ennen saapumista Vammalaan. Joskus olen ehkä naiivi, mutta uskon vilpitttömästi siihen, että VR tekee parhaansa, joskus se vaan ei riitä Suomen oloissa. Välillä kyllä usko on koetuksella, ja nyt en puhu enää VR:stä, vaan eräästä toisesta valtion omistamasta yhtiöstä. Miten on mahdollista, että osa-aikaisia on lähes 90 prosenttia myyjäkunnasta? Onko kaikki mahdollinen tehty, jotta myyjät tulisivat toimeen työllään? Vastaanko itse, vai mietitko vielä omaa vastaustasi? On kuitenkin sanottava, että osa-aikaisuutta ei saada mitenkään poistettua Alkosta, niin kauan kun puolet viikon asiakkaista käy perjantaina ja lauantaina. Parannettavaa silti on paljon, mutta otetaan se mahdollisuutena kehittää toimintaa parempaan suuntaan, ei uhkana. Ja onneksi työnantaja ajattelee asiasta samoin!

Illalla haen tytöt hoidosta. Vaimo on illan töissä, parisuhde pysyy näin kunnossa, kun ei tavata muutamaan päivään muuten kuin sängyssä. Ja mitä tämän lukija mahtoi juuri ajatella? Vanhempi tyttäreni Liisa, 3v, opettelee kovaa vauhtia puhumaan. Ääti (äiti), titi (isä), ja Äishä (Ässät). Siinähän ne tärkeimmät. Nuorempi Noora, 1v, tulee kovaa vauhtia perässä.. Uudenlainen toiminta lähtee perusasioiden opettelusta. Olin iloinen, kun kävellessäni Tampereen rautatieasemaa kohti, eräs tuore myymäläpäällikkö kysyi neuvoa sijaisuuslisän maksamisessa.. Oikein toimittu. Täydet pisteet. Jos et tiedä, kysy neuvoa. Sama koskee myyjiä, soita ihmeessä luottamusmiehelle, jos jokin askarruttaa.

Harjavalta. Sieltä alkoi tämän alkolaisen ura, joka on jatkunut jo yli 10 vuotta. Pyydän anteeksi. 7,5 tuntia viikkotakuu oli nuorelle miehelle silloin kuin taivaan lahja, elämä oli aika huonoilla urilla ennen sitä. Onneksi tunteja on tullut vuosien varrella enemmän sopimukseen. Mutta välillä tuntuu, että olen jopa onnekas, kun minulla on kokoaikainen sopimus. Löytyisikö meitä onnekkaita tulevina vuosina nykyistä enemmän? Se on täysin mahdollista, ja toteutettavissa. Se olisi yksi hyvä askel kohti sitä Unelmatyöpaikkaa.. Voiko työhyvinvointi kohentua yleisesti, ellei alkolaisten työsuhteet parane. Epäilen. Miksi ihminen tekee töitä? Tullakseen toimeen taloudellisesti, ainakin minä.

Kuulokkeista AC/DC ja ”It´s A Long Way To The Top (If You Wanna Rock´n Roll)” Niinhän se on, ei rocktähtenä ole helppoa, eikä luottamusmiehenä oleminen, vaikka eräs päällikkö kerran toista väittikin. Pitkä on tie kohti edellä mainittua unelmien työpaikkaa. Mutta lupaan laittaa jatkossakin itseni likoon unelmien saavuttamiseksi. Periksi ei anneta milloinkaan!

Juna perillä puoli tuntia myöhässä. Aseman opastinlaitteet rikki. Eppu Normaali ”Sadan Vuoden Päästäkin”...

Sakari Vaetoja

alueluottamusmies

aloitteleva sählymaalivahti

aloitteleva bloggari