torstai 30. elokuuta 2012

Kesän jälkeen

Kesä kääntyy syksyksi ja vuosilomista johtuva parempi työllisyystilanne palautuu normaaliin tasoonsa. Kun taloustilanne maailmalla kuin myös Suomessa ei rohkaisevalta näytä ja samaa aikaan elinkustannukset nousevan, huoli toimeentulosta kasvaa.

Voidaanko laskusuhdanteessa tehdä muuta kuin seurata katseella tilannetta ja ottaa vastaan mitä tulee. Vastaan että kyllä voidaan kun rohkeutta ja tahtoa löytyy. Monesti nousujohteisena aikana tehdään nopeassa sykkeessä päätöksiä joita ei pohdita perusteellisemmin koska sille ei ole niin tarvetta johtuen siitä kun menee hyvin. Nokia on tästä hyvä esimerkki. Nopea organisaation kasvu ja laajentuminen ympäri maailman jätti henkilöstöjohtamisen jalkoihin. Kun resurssin eli työntekijöiden johtaminen jäi puolitiehen, rekrytoinnin tarpeellisuutta ei aina osattu arvioida oikein ja syntyi jättiläinen joka ei ollut enään oikein kenenkään hallinnassa. Sitten kun markkinavoimat alkoivat toimia Nokiaa vastaan ja kun jopa toimitusjohtaja ei uskonut omaan tuotteeseen ja henkilöstöön, tuoden palavat lautat ja muut outoudet julkisuuteen niin henkilöstön osalta tilanne oli ja on vaikea.

Alkon tapauksessa ei tapahtunut räjähdysmäistä kasvua, mutta siitä huolimatta vuosien saatossa on syntynyt 350 myymälän ketju. Unohtuiko tässä kuitenkin koordinaatio siitä millaisia työpaikkoja laajeneva ketju tarjoaa ja mihin olisi edellytykset? Pohdittiinko riittävästi mitä vaikutuksia sillä on pitkällä tähtäimellä?

Olemme olleet jo pitkään tilanteessa jossa myyjistä 85% on osa-aikaisia. Iso joukko myyjistä joutuu pohtimaan viikoittain miten selviää taloudellisesti vähäisten työtuntien takia. Vaikka tessiin on neuvoteltu parannuksia vähimmäistyöaikojen nostamiseksi ja siinä on elementtejä jotka parantaa myyjän asemaa, niin pitää muistaa että tessillä rajataan ns. minimit, kukaan ei kiellä tarjoamasta parempia työehtoja. Onko näin toimittu? 85% puhunee sen puolesta että näin ei ole toimittu. Tammikuussa 2011 kokoaikaisia myyjiä oli 284 ja myyjiä yhteensä 2104, tammikuussa 2012 kokoaikaisia myyjiä oli 265 ja myyjiä yhteensä 2117, elokuussa 2012 kokoaikaisia myyjiä on 267 ja myyjiä yhteensä 2359.

Nyt on kuitenkin muutoksen tuulet ilmassa ja pitkä työ jota on edunvalvonnassa tehty, tuottaa tulosta. Kaikki voivat käydä Apajassa tutustumassa työnantajan edustajan blogiin, jossa nostetaan esille niitä keskeisiä asioita joilla saadaan aikaan parempia työsuhteita. Kokonaisuus on paljon mutkikkaampi kuin puusta katsoen näyttää ja on varsin todennäköistä että joudumme myös neuvottelemaan tessiin uusia elementtejä ja/tai muuttamaan entisiä. Näistä yhtenä esimerkkinä tasoittumisjakso joka ei suurimmalle osalle merkitse mitään mutta jolla on oikeasti iso rooli silloin kun työsopimusten tunnit ovat hyvin lähellä oikeaa työtaajuutta. Perusperiaate sellaisessa työssä jossa on vuosi-, kausi-, ja viikonpäivävaihtelua on se, että mitä enemmän vaihtelua ja mitä suuremmat sopimustunnit, sitä pidempi ja tarkemmin määritelty tasoittumisjakso.

Kokoaikatyön tai lähes kokoaikatyötä tekevien määrää voidaan osassa myymälöitä nostaa pelkästään paremman työvuorosuunnittelun kautta mutta varsinainen kivijalka on ulkoisen ja sisäisen logistiikan kriittinen arvioiminen ja kaiken myymälässä tehtävän työn parempi aikatauluttaminen siten että huomioidaan sekä asiakkaat kuin myös työsuhteiden hyvä laatu. Tästä esimerkkinä, kaikki se työ mikä voidaan siirtää pe-la sektorilta ma-to sektorille siirretään ja pe-la on asiakaspalvelua varten. Miltä näyttäisi pe-la työvuorot kun kuormia ei tule ja hyllytystarve minimaallinen?

Työsuhteiden parantamiseen johtavat toimenpiteet eivät ehdi tälle syksylle eikä tulevalle kevät talvelle mutta vuoden 2013 elokuussa täytyisi jo konkreettisia muutoksia näkyä ja seuraavan kesän jälkeen huoli toimeentulosta pitäisi olla selvästi vähäisempää suuremmalle osalle.

Vaikka tämä on paljon luvattu ja tulos riippuu työnantajasta niin uskon että nyt saamme aikaan fiksuja ratkaisuja, onhan tavoitteena olla Suomen paras työyhteisö.


Jukka Höttönen
Pääluottamusmies

torstai 2. elokuuta 2012

Rock-juna


Taajamajuna Tampereelta Poriin. Arvioitu saapumisaika Poriin vähän ennen neljää iltapäivällä. Eipä vaan tämä työpäivä siihen lopu. Vielä myymälään jatkamaan hommia vähäksi aikaa. Mutta sitä ennen läppäri auki, kuulokkeet korville, ja rokki soimaan. AC/DC ”Rock´n Roll Train” Pari vuotta sitten tuossa Ratinassa Angus ja kumppanit pistivät sellaisen rokkishown pystyyn ettei kukaan muu pysty vastaavaan. Melkoista rokkenrollia tämä luottamusmiehen arkikin on.

Aamuvarhaisella tuli jo lähdettyä, päivällä jo nyt pituutta lähes kahdeksan tuntia.Mutta eiköhän mies vielä jaksa, on sen verran mukava tilanne menossa, suuntaviivat selvenivät roimasti päivän tapaamisen seurauksena. PAM:n Tampereen toimistossa tuli käytyä juttelemassa erään myymälän asioista. Tulta päin vaan, ja kova linja päälle, jos saataisiin nämä jatkuvat lisätyön tarjonnan ongelmat heitettyä romukoppaan.

Hyvä ystäväni lähetti viestiä, pyyteli aamulla Ässien ”yhteistyökumppanien sählyvuorolle”. Oikeaa miestä lähestyi, olen usealla juomallani oluella rahoittanut Ässien toimintaa vuosien saatossa. Olisiko tänä vuonna Se Kausi? Periksi ei anneta milloinkaan. On muuten hyvä tunnuslause myös luottamusmiehelle, ei parane luovuttaa vaan painaa päätyyn asti ja pitää pää ylhäällä avojään pommeja silmällä pitäen... Mukava ollut havaita, että puhelimeni on ruvennut kesää lähestyessä soimaan entistä tiheämmin muidenkin kuin lehtimyyjien toimesta. Alkolaiset myyjät haluavat oikeutta itselleen, ja työkavereilleen. Kaikkea ei olla valmiita nielemään. Eikä tarvitsekaan, me luottamustoimitsijat olemme pientä alkolaista myyjää varten.

Karkku. Puolivälissä matkaa suurin piirtein. Kuulokkeissa rupesi soimaan Judas Priestin loistava Breaking The Law. Jotenkin biisin nimestä mieleen tulee...

PAM:n aluepäällikön kanssa tutkimme MaraPlanin suoltamaa epistolaa, siis nimettömänä tässä jutussa esiintyvän myymälän työvuorolistaa. Heti ensimmäisella viikolla tilanne, jossa samalla viikolla taloon tullut teki pitkän iltavuoron, ja useamman vuoden töissä ollut myyjä vain nelituntisen vuoron. Ei työvuorotoiveita, ei viikkotunnit täynnä, ei mitään estettä noudattaa voimassa olevaa Suomen Lakia. Ei mitään selitettävää. EI MITÄÄN MAHDOLLISUUTTA SELITTÄÄ!

Juna odottelee Vammalassa toista junaa. VR voisi joskus joku kehuakin. Mä voin aloittaa. Kuulutus lähdön viivästymisestä tuli ennen saapumista Vammalaan. Joskus olen ehkä naiivi, mutta uskon vilpitttömästi siihen, että VR tekee parhaansa, joskus se vaan ei riitä Suomen oloissa. Välillä kyllä usko on koetuksella, ja nyt en puhu enää VR:stä, vaan eräästä toisesta valtion omistamasta yhtiöstä. Miten on mahdollista, että osa-aikaisia on lähes 90 prosenttia myyjäkunnasta? Onko kaikki mahdollinen tehty, jotta myyjät tulisivat toimeen työllään? Vastaanko itse, vai mietitko vielä omaa vastaustasi? On kuitenkin sanottava, että osa-aikaisuutta ei saada mitenkään poistettua Alkosta, niin kauan kun puolet viikon asiakkaista käy perjantaina ja lauantaina. Parannettavaa silti on paljon, mutta otetaan se mahdollisuutena kehittää toimintaa parempaan suuntaan, ei uhkana. Ja onneksi työnantaja ajattelee asiasta samoin!

Illalla haen tytöt hoidosta. Vaimo on illan töissä, parisuhde pysyy näin kunnossa, kun ei tavata muutamaan päivään muuten kuin sängyssä. Ja mitä tämän lukija mahtoi juuri ajatella? Vanhempi tyttäreni Liisa, 3v, opettelee kovaa vauhtia puhumaan. Ääti (äiti), titi (isä), ja Äishä (Ässät). Siinähän ne tärkeimmät. Nuorempi Noora, 1v, tulee kovaa vauhtia perässä.. Uudenlainen toiminta lähtee perusasioiden opettelusta. Olin iloinen, kun kävellessäni Tampereen rautatieasemaa kohti, eräs tuore myymäläpäällikkö kysyi neuvoa sijaisuuslisän maksamisessa.. Oikein toimittu. Täydet pisteet. Jos et tiedä, kysy neuvoa. Sama koskee myyjiä, soita ihmeessä luottamusmiehelle, jos jokin askarruttaa.

Harjavalta. Sieltä alkoi tämän alkolaisen ura, joka on jatkunut jo yli 10 vuotta. Pyydän anteeksi. 7,5 tuntia viikkotakuu oli nuorelle miehelle silloin kuin taivaan lahja, elämä oli aika huonoilla urilla ennen sitä. Onneksi tunteja on tullut vuosien varrella enemmän sopimukseen. Mutta välillä tuntuu, että olen jopa onnekas, kun minulla on kokoaikainen sopimus. Löytyisikö meitä onnekkaita tulevina vuosina nykyistä enemmän? Se on täysin mahdollista, ja toteutettavissa. Se olisi yksi hyvä askel kohti sitä Unelmatyöpaikkaa.. Voiko työhyvinvointi kohentua yleisesti, ellei alkolaisten työsuhteet parane. Epäilen. Miksi ihminen tekee töitä? Tullakseen toimeen taloudellisesti, ainakin minä.

Kuulokkeista AC/DC ja ”It´s A Long Way To The Top (If You Wanna Rock´n Roll)” Niinhän se on, ei rocktähtenä ole helppoa, eikä luottamusmiehenä oleminen, vaikka eräs päällikkö kerran toista väittikin. Pitkä on tie kohti edellä mainittua unelmien työpaikkaa. Mutta lupaan laittaa jatkossakin itseni likoon unelmien saavuttamiseksi. Periksi ei anneta milloinkaan!

Juna perillä puoli tuntia myöhässä. Aseman opastinlaitteet rikki. Eppu Normaali ”Sadan Vuoden Päästäkin”...


Sakari Vaetoja
alueluottamusmies
aloitteleva sählymaalivahti
aloitteleva bloggari